Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

1. Onko CAS-ikääntyminen pakollinen?
– Ei ole. Jokainen tallinpitäjä/hevosenomistaja saa itse päättää, mitä ikääntymismallia käyttää. Usein CAS on liian hidas esimerkiksi aloittavalle kasvattajalle, mutta aivan hyvin aluksi voi käyttää jotain nopeampaa ikääntymismallia ja siirtyä myöhemmin CASsiin kun kasvatus pääsee vauhtiin – jos niin haluaa. CAS on yleinen ikääntymismalli laukkatalleilla, mutta se ei ole useinkaan este esimerkiksi hevosen myymiselle.

2. Voiko käyttää sekaisin eri ikääntymisiä? Esim. ensin ikäännyttää VHKR:n mukaan ja myöhemmin siirtyä CAS:iin?
– Näin voi aivan hyvin tehdä! Varsa voi esimerkiksi ikääntyä 3-vuotiaaksi VHKR:n avulla ja siirtyä sitten CASsiin täytettyään 4-vuotta silloin kuin CAS-vuosi vaihtuu. Myöhemmin ikääntymistavoilla ei ole enää väliä, jos hevosen sivuilla on maininta miten ikääntyminen on tapahtunut.

3. Voiko muut kuin laukkaharrastajat käyttää CAS-ikääntymistä? Eli onko hirveä katastrofi jos minä ratsuhevosten kasvattajana ottaisin hevosille CAS-ikääntymisen käyttöön?
– Miksipä olisi? CAS ei ole mitenkään patentoitu vain ja ainoastaan laukkatallien käyttöön, vaan se on ihan vapaassa käytössä kaikilla tallista/lajista/hevosista riippumatta.

4. Ikääntyvätkö hevoset omina syntymäpäivinään CAS:in mukaan mentäessä?
– Jos hevonen ikääntyy CAS-ikääntymisen mukaan, niin se täyttää vuosia aina CAS-vuoden ensimmäisenä päivänä, ei siis omana virallisena syntymäpäivänään. Ikien päivittäminen on näin helppoa, kun tarvitsee tietää vain vuoden vaihtumispäivä ja sitten ikäännyttää kaikki hevoset kerralla.

5. Tarvitseeko hevosilla olla satoja kisoja tai sijoituksia niin kuin perinteisissä lajeissa on?
– Hevoset eivät kilpaile satoja kisoja kaudessa – eivät edes koko kilpailuaikanaan! Laukkahevonen starttaa IRL keskimäärin 20-30 srarttia elämässään, joten siihen luonnollisesti pyritään virtuaalisestikin. Tietenkin pitää muistaa, että virtuaalikilpaileminen on arpapeliä, joten ei se kuoleman vakavaa ole jos kisamäärä nyt sattuukin olevan enemmän kuin tuo em. jos statistiikka on hyvä! Statistiikka on se, mikä ratkaisee ei kisamäärä.

6. Miten tulokset arvotaan?
– Tulokset arvotaan normaalisti perinteisesti arpomalla. Jotkut arpovat ensiin lähtöjärjestyksen ja sitten tulokset. Joissakin arvokisoissa (esim. Triple Crown, Triple Tiara, Breeders’ Cup, jne.) käytetään suhteutettua arvontaa, jolloin hevosen voittomahdollisuuksiin vaikuttaa sen edelliset kisatulokset ja joissakin kisoissa myös vanhempien menestys.

7. Miten tuloksia luetaan?
– Käytössä on perinteisesti ollut kaksi eri merkintätapaa. Muuallakin käytetty perinteinen listaus on näistä toinen. Toinen tapa on merkitä ensin listaan lähtöjärjestys ja lähtöjärjestyksen alapuolelle tulokset numerorivinä.
Listaus: (Tulokset on suoraan luettavissa.)
1. Hevonen
2. Hepo
3. Humma
Tulosrivi: (Listassa lähtöjärjestys ja tulokset alla. Alla olevan esimerkin mukaan numero 2 (Hepo) on ollut ensimmäinen, numero 3 (Humma) toinen ja numero 1 (Hevonen) viimeinen. )
1. Hevonen
2. Hepo
3. Humma
Tulokset: 2-3-1
8. Miten määritellään sprinter, semistayer, yms.?
– Määritelmät vaihtelevat vähän harrastajasta ja roturyhmistä riippuen, mutta yleisin käytäntö on suurin piirtein tämä: sprinter alle 8F (-1609m), semistayer 8-12F (1609m-2400m), stayer 10F+ (2000m-).

9. Mille roduille järjestetään arvokisoja?
– Arovkisoja järjestetään eniten sileillä kisaaville englantilaisille täysiverisille. Myös muille roturyhmille on arvokisoja. Laukkajaoksen toimesta jokaiselle roturyhmälle on vähintään yksi iso arvokisa. Monet laukkaharrastajat järjestävät myös omia arvokisojaan.

10. Mistä voi ostaa laukkahevosen?
– Monilla kasvattajilla on vähän väliä hevosia myynnissä. Joiltakin kasvattajilta on myös mahdollista saada tilausvarsa. Laukkajaoksen foorumissa on laukkahevosten myyntitopikkeja samoin kuin hevostalli.netin virtuaalitalli-foorumilla. Laukkajaos pyrkii järjestämään myös laukkahevosten huutokauppoja kerran CAS-vuoden aikana.

11. Vaaditaanko hevosta ostaessa kisanäyttöjä, tms.?
– Yleensä ei kisanäyttöjä vaadita. Normaalisti riittää, kun ilmoittaa sivun, minne hevonen menee ja pientä kertomusta siitä, mitkä on tulevaisuuden suunnitelmat.

12. Paljonko laukkahevosten kasvattajia on virtuaalimaailmassa?
– Vähemmän kuin esim. ravikasvattajia. Määrä vaihtelee noin 5-20 kasvattajaan. Osa kasvattaa pääasiassa vain laukkahevosia, mutta mukana on myös niitä, joilla laukkahevosten kasvatus on sivutoimista.

13. Minkä kokoisia tallit ovat?
– Talleja löytyy sekä isoja että pieniä talleja. Pienimmissä talleissa määrä on ihan muutamasta hevosesta pariin kymmeneen. Isommissa talleissa hevosten määrä voi olla moniakin satoja.

14. Miksei joku IRL-laukkarotu ole hyväksytty kilpailemaan LJ:n alaisissa kilpailuissa?
– Reaalielämässä on jonkun verran rotuja, joilla kisataan laukoissa jossain päin maailmaa. Näitä ei ole Laukkajaoksen listoilla, koska niille ei ole ollut tarpeeksi harrastajia virtuaalisessa laukkamaailmassa. Laukkajaoksen listoille voidaan lisätä uusia laukkarotuja, jos löytyy tarpeeksi kasvattajia ja kisaikäisiä hevosia. Kasvattajia tulisi olla vähintään kolme ja kisaikäisiä hevosia vähintään 15. Jos laukkarotulistalle halutaan uusia hevosia, tulee olla sähköpostitse yhteydessä Laukkajaoksen ylläpitäjään.

15. Mitä matkaa juoksee sprinter, miler, semistayer ja stayer?
– Matkat vaihtelevat vähän harrastajien kesken, mutta suurin piirtein matkat menevät näin: sprinter alle 8f (alle 1609m), miler n. 8f (joillakin 7-9f / 1400-1800m), semistayer/middle distance stayer n. 8-12f (1609-2400m), stayer yli 10f (yli 2000m).